Ajankohtaista
As Oy Laki muuttuu 1.10.2026 lukien.
Asunto-osakeyhtiölain päivitys on hyväksytty, ja se tulee voimaan 1.10.2026. Lakiin päädyttiin tekemään ajantasaistusta laajemminkin, ja muutokset koskevat monia lain säännöksiä. Myös kunnossapitovastuunjakoa koskevaan sääntelyyn tulee muutoksia ja tarkennuksia.
Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta | 535/2026 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Linkistä tietoa keskeisimmistä muutoksista ladattavana pdf-tiedostona:
As Oy Lain muutoksia 1.10.2026
Mikä muu muuttuu?
- Hallintaanottovaroitus voidaan antaa sähköisesti lain ehdoin. Pelkkä sähköposti ei riitä: tarvitaan myös heräteviesti toisessa sähköisessä kanavassa. AOYL 8 luvun 3 a §.
- Autopaikkaosake voi oikeuttaa paikkaan toisessa pysäköintitalossa. Paikka, hallinnan peruste ja mahdollinen määräaikaisuus kirjataan yhtiöjärjestykseen. AOYL 1 luvun 2 ja 13 §, 6 luvun 35 § sekä 18 luvun 2 a §.
- Lunastuslauseke voi koskea myös osakkeen tai osakeryhmän määräosan omistusoikeuden siirtoa. Poikkeuksiin lisätään valtion perimien osakkeiden luovutus vainajan läheiselle perintökaaren mukaisesti. AOYL 2 luvun 5 ja 13 §.
- Liiketilan muuttamista asunnoksi helpotetaan. Vastikeperusteen yhdenmukaistaminen käyttötarkoituksen muutoksessa edellyttää muutettavan huoneiston omistajan suostumusta ja vähintään neljää viidesosaa muiden osakkaiden kaikista osakkeista ja äänistä. AOYL 6 luvun 35 §.
- Omien osakkeiden vastaanottamisesta vastikkeetta ja mitätöinnistä päättää yhtiökokous. AOYL 18 luvun 2, 4 ja 6 §.
- Maksullisen osakeannin valtuutus pitenee vuodesta kahteen, ellei yhtiökokous määrää lyhyempää aikaa. AOYL 13 luvun 2 §.
- Erityinen tarkastus voi ulottua kuluvaan tilikauteen, tarkastusta käsittelevään yhtiökokoukseen asti. Tarkastuksen tahallinen estäminen tai viivyttäminen sekä lausunnosta ilmoittamisen tai sen nähtävänä pitämisen tahallinen laiminlyönti voivat johtaa sakkoon, ellei teko ole vähäinen. AOYL 9 luvun 13–16 § ja 27 luvun 2 §.
- Hallituksen kanneoikeus toimielimenä poistuu yhtiökokouspäätöksen mitättömyysasioissa. Osakkaan, yksittäisen hallituksen jäsenen ja isännöitsijän kanneoikeus säilyy. AOYL 23 luvun 2 §.
- Taloyhtiön lopettamismenettely kevenee. AOYL 6 luvun 38, 39 ja 43 §.
- Konkurssiin hakeutumisesta päättää ensisijaisesti yhtiökokous. AOYL 22 luvun 25 §.
Palovaroittimet siirtyivät taloyhtiön vastuulle
Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva pelastuslain uudistus on tuonut palovaroittimet taloyhtiön vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Uudistus tähtää kaikkien turvallisuuden paranemiseen.
Huomioitava myös budjetissa
Taloyhtiöiden on hyvä ottaa palovaroittimiin liittyvät uudet velvoitteet huomioon talousarvioissa. Pelastuslain muutos astui voimaan jo vuoden 2024 alusta, ja sitä seurasi kahden vuoden siirtymäaika. Sen aikana taloyhtiöt ja isännöinti ehtivät suunnitella, miten uudet velvoitteet käytännössä hoidetaan.
Taloyhtiöiden on päätettävä esimerkiksi siitä, asennetaanko huoneistoihin paristokäyttöiset varoittimet vai esimerkiksi pitkäkestoisilla akuilla varustetut laitteet.
Mikäli taloyhtiössä tehdään jatkossa iso rakennuslupaa vaativa saneeraus, laki vaatii, että viimeistään sen yhteydessä siirrytään sähköverkkoon kytkettyihin varoittimiin.
Palovaroittimien hankinta on huomioitava taloyhtiön budjetissa. Palovaroittimien vaatimista töistä on taas sovittava huoltoyhtiön kanssa, sillä asennus ja kunnossapito vaativat todennäköisesti huollon työpanosta.
Huomioitavaa on, että kaikkiin taloyhtiöihin uudistus ei vaikuta. Vuonna 2010 tai sen jälkeen rakennetuissa yhtiöissä on jo sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, joiden kunnossapidosta vastaa lain mukaan taloyhtiö. Näissäkin kohteissa on kuitenkin pidettävä mielessä, että laitteet on uusittava enintään kymmenen vuoden välein.
Vastuut palovaroittimista
• Rakennuksen omistaja on jatkossa velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.
• Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet ja muut laitteet pidetään toimintakunnossa.
Huoneiston asukkaan on viipymättä
ilmoitettava omistajalle palovaroittimien ja muiden laitteiden
vioista.
• Rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus
päästä huoneistoon, kun se on välttämätöntä säädetyn
velvollisuuden toteuttamista varten. Käynti huoneistossa on
järjestettävä huoneiston haltijalle sopivana aikana kohtuullisen
ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.
Paljonko palovaroittimia tarvitaan?
Varoittimia pitää hankkia jokaiseen kerrokseen tai tasoon yksi aina jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Asennus tulisi tehdä paikkaan, jossa varoitin reagoi tulipalon aiheuttamaan savuun mahdollisimman pian. Ylläpidossa tulee huomioida palovaroittimien uusiminen viimeistään niiden teknisen käyttöiän päättyessä tai muuten tarvittaessa.
Osakkaan oikeus teettää esteettömyysmuutoksia laajenee
Osakkaalla on lakimuutoksen myötä jatkossa oikeus toteuttaa oman huoneistonsa lisäksi myös yhtiön tiloissa muutoksia, jotka parantavat esteettömyyttä. Ehdotuksella on tarkoitus edistää taloyhtiöiden liikkumis- tai toimintarajoitteisten osakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää osakehuoneistojaan ja taloyhtiön yhteisiä tiloja.
– Asunto-osakeyhtiön osakkailla on tähän asti ollut oikeus toteuttaa muutostöitä ainoastaan oman huoneistonsa sisäpuolella. Taloyhtiöillä on aikaisemminkin ollut mahdollisuus parantaa tilojen käytön esteettömyyttä, mutta hankkeet ovat voineet jäädä riittävän kannatuksen puuttumisen takia toteuttamatta. Yhtiöllä on ollut aiemmin oikeus myös kieltää sen enempää perustelematta kaikki sellaiset muutostyöt, jotka ulottuvat osakkaan hallitsemien tilojen ulkopuolelle. Lakimuutoksen myötä osakkaiden omat toimenpiteet esteettömyyden parantamiseksi myös taloyhtiön yhteisissä tiloissa helpottuvat”, kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
Muutostyöoikeus koskee jatkossa muutoksia, jotka parantavat liikkumisen esteettömyyttä tai toiminnallista esteettömyyttä.
– Esimerkiksi sisäänkäynnin sähköisellä ovenavausjärjestelmällä tai kulkuluiskalla voidaan parantaa liikkumisen esteettömyyttä. Toiminnallista esteettömyyttä parantava muutos on esimerkiksi tasoerojen merkitseminen tummuuserojen avulla, Valkama kuvailee.
Muutostyön kaikista kustannuksista vastaa osakas, eli asennuskulujen lisäksi mahdolliset käyttökulut sekä huollosta tai tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät osakkaan vastattaviksi. Muutostyöstä on ilmoitettava yhtiölle. Yhtiö voi tarvittaessa asettaa ehtoja tai jopa kieltää muutostyön, jos työstä aiheutuu kohtuutonta haittaa suhteessa osakkaalle koituvaan hyötyyn.